Mikä on "rajat ylittävä perintö"?
Perinnöllä tarkoitetaan kuolinpesän – oikeuksien ja velvollisuuksien – siirtoa kuollessa. Oikeudet voivat olla esimerkiksi talon, ajoneuvon tai pankkitilin omistusoikeus; velvoitteisiin voi sisältyä esimerkiksi velkoja.Rajatylittävä (tai kansainvälinen) perintö on perintöä, jossa on elementtejä eri maista: esimerkiksi vainaja asui muussa kuin alkuperämaassaan, vainajan perilliset asuvat toisessa maassa tai vainaja omisti omaisuutta useissa maissa
Miksi EU:n sääntöjä rajat ylittävästä perinnöstä tarvitaan?
Joka vuosi yhä useammat Euroopan unionin kansalaiset muuttavat toiseen EU-maahan opiskelemaan, työskentelemään tai perustamaan perheen. Tämän seurauksena vuosittain yli puoli miljoonaa perhettä osallistuu rajat ylittävään perintöön. Rajat ylittävässä perinnössä useiden maiden viranomaisilla voi olla laillinen toimivalta käsitellä perintöä (esimerkiksi vainajan kotimaan viranomaisilla). kansalaisuus ja sen maan viranomaiset, jossa vainaja viimeksi asui) ja useiden maiden lakeja (esimerkiksi kaikkien niiden maiden lakeja, joissa vainaja omisti omaisuutta). Kansalaisten voi siksi joutua aloittamaan perintömenettelyt eri maissa ja käsittelemään eri maiden lakeja. Tämä voi olla kallista ja johtaa siihen, että viranomaiset tekevät ristiriitaisia päätöksiä. Jotta rajat ylittävä perintö olisi helpompi suunnitella ja hallita, EU hyväksyi vuonna 2012 lainsäädännön, perintöasetuksen (Asetuksessa (EU) N: o 650 / 2012).
Mitä EU-asetus tekee?
Asetuksessa vahvistetaan säännöt sen määrittämiseksi, minkä EU:n jäsenvaltion viranomaiset käsittelevät rajat ylittävää perintöä ja mitä kansallista lainsäädäntöä siihen sovelletaan. Näin kansalainen tai testamentin tekijä (testamentin tekijä) voi suunnitella perintöään, eikä perillisten enää tarvitse olla tekemisissä useiden kansallisten lakien ja viranomaisten kanssa. Asetus helpottaa myös oikeuden päätöksen tai notaarin asiakirjan käsittelyä. jossa perintöasia on annettu yhdessä EU:n jäsenvaltiossa ja jolla on vaikutuksia toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Lopuksi asetuksella luodaan eurooppalainen perintötodistus (ECS), asiakirja, jota perilliset (sekä testamentinsaajat, testamentin toteuttajat ja vainajan omaisuuden hoitajat) voivat pyytää todistaakseen asemansa ja käyttääkseen oikeuksiaan. oikeuksia toisessa EU:n jäsenvaltiossa.
Asetuksessa EU:n jäsenvaltiolla tarkoitetaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita paitsi Tanskaa, Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, koska viimeksi mainitut maat eivät osallistu asetukseen.
Mitä EU-asetus kattaa? Asetuksessa käsitellään tiettyjä rajat ylittävään perintöön liittyviä menettelyllisiä kysymyksiä eli sitä, minkä EU:n jäsenvaltion viranomaiset käsittelevät perintöä, mitä kansallista lakia sovelletaan perintöön, miten tuomioistuimen päätökset ja notaarin vahvistamat asiakirjat perintöasioissa vaikuttavat. toisessa EU:n jäsenvaltiossa ja miten ECS:ää voidaan käyttää. Asetuksessa ei käsitellä rajat ylittävän perinnön aineellisia kysymyksiä, kuten sitä, mikä osuus vainajan omaisuudesta pitäisi mennä hänen lapsilleen ja puolisolleen ja kuinka vapaasti perinnönjättäjä Testamentin tekijä päättää, kenelle hän jättää omaisuutensa. Näitä asioita säännellään jatkossakin kansallisella lainsäädännöllä. Asetus ei koske tiettyjä asioita, jotka voidaan liittää rajat ylittävään perintöön, esimerkiksi:
- kansalaisten siviilisääty (esimerkiksi kuka oli vainajan viimeinen puoliso);
- avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen avioparin omaisuusjärjestelmä (eli kuinka parin omaisuus tulisi jakaa, jos toinen puolisoista tai puolisoista kuolee);
- elatusvelvollisuus huollettavana olevia henkilöitä kohtaan (esimerkiksi entinen puoliso tai lapset avioeron jälkeen);
- eläkejärjestelyt;
- yhtiöt, mukaan lukien se, miten vainajan osakkeet yhtiössä tulisi siirtää;
- perityn omaisuuden kirjaaminen rekisteriin (esimerkiksi talon omistusoikeuden merkitseminen kiinteistörekisteriin).
Asetus ei myöskään käsittele verolainsäädäntöä. Kunkin EU:n jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö määrää, mitkä perintöverot on maksettava ja missä.
EU-asetuksen keskeiset periaatteet
Asetus tekee rajat ylittävästä perinnöstä yksinkertaisempaa ja halvempaa.
Vainajan viimeisen asuinmaan viranomaiset ja laki: sen EU-jäsenvaltion viranomaiset, jossa perinnönjättäjä viimeksi asui, käsittelevät perinnön ja periaatteessa soveltavat perintöön kyseisen EU-jäsenvaltion lakia.
Lainvalinta mahdollinen: kansalaiset voivat kuitenkin valita, että heidän perintöönsä sovelletaan heidän kansalaisuusmaansa lakia. Tämä lainvalinta voidaan tehdä testamentissa tai erillisessä ilmoituksessa. Maa, jonka laki valitaan, voi olla EU:n jäsenvaltio tai EU:n ulkopuolinen maa.
Tunnustaminen, hyväksyminen ja täytäntöönpano muissa EU:n jäsenvaltioissa: yhdessä EU:n jäsenvaltiossa tehdyt tuomioistuimen perintöasioita koskevat päätökset tunnustetaan automaattisesti muissa EU:n jäsenvaltioissa. Jos niiden tunnustamista vastustetaan, ne julistetaan täytäntöönpanokelpoisiksi yksinkertaistettujen sääntöjen mukaisesti. Yhdessä EU-maassa laaditut viralliset perintöasiakirjat (kuten notaarin vahvistamat asiakirjat) (esimerkiksi testamentti tai perintötodistus) hyväksytään ja julistetaan täytäntöönpanokelpoisiksi myös toisessa EU-maassa yksinkertaistettujen sääntöjen mukaisesti.
ECS (European Certificate of Succession): perilliset voivat saada tällaisen todistuksen EU:n jäsenvaltiosta, jotta he voivat todistaa asemansa muissa EU:n jäsenvaltioissa sijaitsevan omaisuuden perillisinä.
Lähde: Euroopan komissio ja Euroopan oikeudellinen verkosto
MCS ja sen monitieteinen tiimi, jolla on yli 20 vuoden asiantuntemus, on valmis auttamaan sinua varmistamaan, että testamenttisi vastaavat toiveitasi ja valitsemaasi lakia. Voit vapaasti ottaa meihin yhteyttä.
Ambrosio Jardim on vuodesta 1998 lähtien työskennellyt pääasiassa kauppaoikeuden (yhtiö, sulautumiset ja yrityskaupat, yhteisyritykset, uudelleenjärjestelyt ja suunnittelu), kansallisen ja kansainvälisen verooikeuden ja kiinteistöoikeuden aloilla. Lue lisää
